Sosiaaliturvan uudistuksen on tähdättävä työnteon kannattavuuteen

Seuraavan eduskuntakauden aikana tullaan tekemään äärettömän tärkeitä linjauksia, jotka tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteemme. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet, sote-uudistus ja sosiaaliturvan uudistus perhevapaauudistusta unohtamatta tulevat kaikki käsiteltäväksi seuraavan neljän vuoden aikana. Eikä päätöksistä tule helppoja.

Sosiaaliturvan uudistaminen on äärimmäisen tärkeä osa työllisyysasteen kasvattamista. Suomen huoltosuhteen heiketessä on pakko saada kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset töihin, jotta verotuloja kertyy valtion kassaan. Suomen työllisyysaste on tällä eduskuntakaudella saatu nousemaan, mutta tavoitteet ovat vieläkin korkeammalla. Meidän tulisi päästä samaan tasoon työllisyysasteen osalta kuin muut Pohjoismaat, vähintään 75 % työllisyysasteeseen.

Tärkeä keino työllisyyden lisäämisessä on sosiaaliturvan uudistaminen sellaiseksi, että se kannustaa työntekoon. Täysin vastikkeeton perustulo ei mielestäni ole työllisyyttä edistävä ratkaisu ja lisäksi se maksaa pitkän pennin. Sosiaaliturvaa täytyy uudistaa niin, että jatkossa monta tukea on yhdistetty yhdeksi yleistueksi ja tuki mukailee tulotasoa. Uudistuksen jälkeen tuen täytyy joustaa niin, että jo yhdenkin päivän työllisyys kannattaa ja että aina on kannattavampaa lähteä töihin kuin jäädä kotiin sohvalle makaamaan. Kun ottaa vastaan töitä, tuki ei saa leikkaantua yhtäkkiä vaan sen täytyy muuttua ja vähetä tulotason kasvun mukaan.

Yleistukea saadakseen täytyy myös osoittaa jonkinlaista aktiivisuutta, jotta tuki ei leikkaannu. Aktiivisuuden tulisi olla ensisijaisesti työtä, mutta opiskelu ja vapaaehtoistyö voisi olla myös osoitus aktiivisuudesta. Turhilla kursseilla juoksuttamisesta ei hyödy kukaan, joten työttömille tulee myös tarjota järkeviä opintoja ja muuntokoulutusta, jotta siitä on hyötyä sekä yksilölle itselleen että yhteiskunnalle.

xxxxx

Suomen tulee panostaa teknologiakehitykseen ja tutkimukseen

Suomen menestys perustuu vahvaan osaamiseen ja vahva osaamisemme tulee tutkimuksesta ja koulutuksesta. Kun tutkimus ja koulutus ovat tasokkaita, liike-elämälle riittää osaavaa työvoimaa ja mahdollisuudet menestykseen ovat olemassa. Se mitä seuraavaksi täytyy tehdä, on selvää. Emme voi katsella peruutuspeiliin ja harmitella aiemmin tehtyjä koulutusleikkauksia, vaan suunnata katseemme kohti tulevaa ja miettiä, kuinka koulutus ja tutkimus nostetaan entistäkin paremmalle tasolle.

Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet tuovat luonnollisesti mukanaan tarpeen uuden teknologian hyödyntämiseen. Tässä me suomalaiset olemme mielestäni vahvoilla. Meillä on osaamista ja potentiaalia nousta edelläkävijöiksi monessa suhteessa. Nyt tarvitaan kunnianhimoa. Puhtaamman energian tuotantoon on olemassa ratkaisuja ja näihin meidän tulee panostaa. Mielestäni meidän ei tule tyytyä ratkaisuissamme pelkästään olemassa oleviin teknologioihin vaan katsoa jo sitä seuraavaa vaihtoehtoa ja panostaa siihen.

Liikenteen osalta puhutaan tällä hetkellä liikenteen sähköistämisestä päästöjen vähentämiseksi. Itse nostaisin mielelläni tähän rinnalle kuitenkin muutkin tulevaisuuden ratkaisut kuten vetyautot tai power-to-x- menetelmällä tuotettavan synteettisen polttoaineen. Power-to-x menetelmällä tehdään uusiutuvalla sähköllä hiilidioksidista ja vedestä synteettistä polttoainetta. Mm. Audi on kehittänyt kyseistä teknologiaa ja polttoainetta autoihinsa. Synteettisellä polttoaineella voidaan vähentää liikenteen päästöjä; synteettisen polttoaineen hiilijalanjälki vastaa biopolttoaineiden päästöjä. Power-to-x-to-power -teknologiaa on tutkittu ainakin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa eli osaamista löytyy Suomestakin.

Seuraavalla vaalikaudella on lisättävä TKI-rahoitusta. Business Finlandin kanavoima TKI-rahoitus rohkaisee kasvuun ja uudistumiseen ja sitä voivat hakea yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tuottajat. Rahoitusta voi hakea mm. tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai rohkeisiin avauksiin. Juuri näitä Suomi tarvitsee. Vaikka olemmekin hiihtokansaa, teknologia-asioissa meidän ei kannata hiihtää, ainakaan muiden perässä.

Seuraavalla vaalikaudella täytyy myös palauttaa jäädytetty yliopistoindeksi. Tutkijoita ja tutkimusta tarvitaan. Piste.

xxxxx

Mitä eläkkeille pitäisi tehdä?

Eläkkeet ja niiden suuruus ovat taas puhuttaneet näin vaalien alla. Eläkeköyhyyden haluavat poistaa kaikki ja ihan syystä. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten eläkkeitä korotettaisiin niin, ettei eläkerahastoja syötäisi ennen aikaisesti tyhjäksi tai työssäkäyvien maksut eivät nousisi kohtuuttomasti.

Vuonna 2017 Varsinais-Suomessa 34% asukkaista oli eläkeläisiä. Eläkkeitä maksettiin tuolloin maakunnassa 2409 miljoonaa euroa. Varsinais-Suomessa keskieläke oli vuonna 2017 1642 €/kk ja koko maassa 1656 €/kk (lähde Eläketurvakeskus). Varsinais-Suomessa eläkkeiden keskiarvo on siis lähellä koko maan keskiarvoa. Totuus on kuitenkin se, että jo tällä hetkellä saadut eläkemaksut eivät kata eläkemenoja.

Eläkkeiden suuruus tarkistetaan aina vuosittain tammikuussa. Taitettua indeksiä kannattaa muun muassa kokoomus. Taitetussa indeksissä eläkkeen tasoon vaikuttaa 80 % hintojen nousu ja 20% palkkatulojen nousu.

Pienimmät eläkkeensaajat saavat kansaneläkettä. Kansaneläke seuraa kustannusindeksiä ja sen korotuksen riippuvat kustannusten noususta.

Eläkeköyhyyden vähentämiseksi on ehdotettu indeksin muuttamista esimerkiksi niin, että indeksi koostuisi 50% kustannuksista ja 50% palkkakehityksestä. Tämän on kuitenkin todettu palvelevan eniten suurista eläkkeistä nauttivia henkilöitä tuoden pieniin eläkkeisiin vain n. 7 € kuukausilisäyksen. Lisäksi pienimpiin eläkkeensaajiin kuuluvat eläkeläiset saavat kansaneläkettä, jonka korotuksiin palkkatulot eivät vaikuta.

Suorat korotukset eläkkeiden suuruuteen vaativat tuloja jostain. Esimerkiksi 100 euron korotuksen pieniin eläkkeisiin on arvioitu maksavan 700-900 miljoonaa euroa.

Mielestäni seuraavalla eduskuntakaudella olisi aiheellista tutkailla tarkemmin ”kulutuskorin” sisältöä ja sen 80% osuuden perusteita, jotka suurilta osin eläkkeiden korotuksiin vaikuttavat. Toisaalta olisin valmis myös miettimään esimerkiksi eläkkeiden verotuksen keventämistä. Koska ylimääräistä rahaa ei ole jaettavaksi, täytyy miettiä muita keinoja, joilla voisimme helpottaa eläkeläisten tilannetta. Tärkeänä osana eläkejärjestelmän kestävyyttä on myös työllisyyden kasvu. Työllisyyden kasvulla saamme lisää eläkemaksujen maksajia ja tasapainotamme eläkejärjestelmää.

xxxxx

Maahanmuutto – uhka?

Viimeaikaiset tapahtumat niin Oulussa kuin Helsingissäkin ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kaikki seksuaalirikokset ovat erittäin tuomittavia, mutta etenkin lapsiin kohdistuvat teot ovat suorastaan oksettavia. Olen aina halunnut suhtautua asioihin mahdollisimman avarakatseisesti enkä halua tuomita ketään heti kättelyssä. Pakolaisuuden osalta olen halunnut säilyttää positiivisen katsontakannan ja antaa ihmisille mahdollisuuden, koska erilaisuus on rikkaus ja pakolaiseksi ei varmasti kukaan vapaaehtoisesti halua. Kuitenkin nämä viime aikaiset tapahtumat yhdistettynä aiempiin ongelmiin maahanmuuttotaustaustaisen väestön osalta, ovat horjuttaneet tätä avarakatseisuutta syvästi. Uskon edelleen siihen, että yleistää ei saa ja pienen osan maahanmuuttajista ei saa antaa pilata kaikkien mainetta. Meidän ei kuitenkaan tarvitse sietää sitä, että turvaa tarjoamalla saamme itse osaksemme turvattomuutta. Kaikista rikollisista, oli tekijä sitten suomalainen tai ulkomaalainen, täytyy seurata rangaistus ja sen tulee vastata teon vakavuutta.

Maahanmuuton osalta suhtaudun edelleen positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Osaajien saaminen Suomeen on edelleen tärkeää. Pakolaisten osalta meidän täytyy kantaa vastuumme humanitäärisissä kriiseissä, mutta samalla meidän tulee ottaa tiukka linja siihen, mitä täällä saa ja ei saa tehdä. Jos tänne tulevat ulkomaalaiset eivät sopeudu yhteiskuntamme sääntöihin ja käytöstapoihin, täytyy meillä olla tarpeelliset keinot asiaan puuttumiseen. Vakavista rikoksista maasta karkottaminen ja kaksoiskansalaisilta kansalaisuuden poisto, ovat mielestäni oikeutettuja ja tarpeellisia toimia turvallisuutemme säilyttämiseksi.

Vaikka nämä viime aikojen tapahtumat ovat järkyttäviä, emme saa kuitenkaan antaa vihan vallata meitä. Väkivaltaiset hyökkäykset syyttömien ulkomaalaisten kimppuun eivät ole ratkaisu ongelmiin. Omankäden oikeudella ei saavuteta haluttua lopputulosta. Lainsäädäntöä muuttamalla ja kiristämällä annamme virkavallan toimille parempaa selkänojaa ja poliisin resursseja ylläpitämällä ja kasvattamalla edesautamme turvallisuutta. Päättäjinä ja äänestäjinä me voimme vaikuttaa asioihin äänestämällä asioiden puolesta, joihin uskomme. Minä uskon suomalaiseen yhteiskuntaan ja oikeudentajuun. Uskon jokaisen yksilön koskemattomuuteen ja sen kunnioittamiseen. Uskon naisten ja miesten tasa-arvoon. Olit sitten suomalainen tai ulkomaalainen, odotan samaa käyttäytymistä ja arvojen kunnioittamista kaikilta.

xxxxx

Suomessa osataan hoitaa metsiä

Suomen metsänhoito on maailman kärkiluokkaa. Metsänhoidon tärkein perusperiaate on kestävyys. Kestävä metsätalous tarkoittaa taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen osa-alueen huomioimista. Kestävällä metsätaloudella turvataan metsien olemassaolo ja monimuotoisuus tulevaisuudessakin. 

Maan hallituksen suunnitelmat metsähakkuiden lisäämisestä leikkaavat Suomen metsien hiilivarastojen kasvua, mutta tutkijoiden mukaan hakkuiden lisäykset eivät kuitenkaan pienennä hiilivarastoja. Hakkuiden lisäämiseen täytyy kuitenkin olla kestävät perusteet. Mikäli laajennetuilla metsähakkuilla ei pystytä korvaamaan fossiilisia polttoaineita tai hyödyntämään puuta investoimalla pitkäaikaisiin tuotteisiin, valuvat hyödyt hukkaan ja ilmastonäkökulmasta tehdään enemmän haittaa kuin hyötyä. Puun käytön lisääminen uusilla pitkäikäisillä tuoteinnovaatioilla, rakennusmateriaalina tai esimerkiksi turpeen korvaaminen puulla energiantuotannossa olisivat sellaisia syitä, joiden takia metsähakkuita voitaisiin lisätä.  

Lisätään hakkuita tai ei, on tulevaisuudessakin erityisen tärkeää, että metsiämme hoidetaan huolella. Oikea aikaiset harvennushakkuut ja päätehakkuiden jälkeiset toimenpiteet täytyy hoitaa tulevaisuudessakin vastuullisesti. Kestävä metsänhoito vaatii työtä.

xxxxx

Raision talous tasapainoon vaikka väkisin (julkaistu Rannikkoseudussa 22.10.2018)

Olen viime aikoina miettinyt paljon ohjeiden ja sääntöjen olemassaoloa ja niiden tärkeyttä. Mietitäänpä vaikka lautapelin pelaamista. Ennen uuden pelin aloittamista luetaan ohjeet ja tehdään tarvittavat valmistelut sujuvaa peliä varten. Sen jälkeen aloitetaan itse peli. Tietenkin voi toimia myös niin, että ensin aloitetaan pelaamaan ja koitetaan siinä matkan varrella kurkkia ohjeita ja keksitään niitä lennosta sitä mukaa, kun ongelmia ja pattitilanteita syntyy. Naisena ja insinöörinä sanoisin, että ensimmäinen vaihtoehto kuulostaa järkevämmältä vaikkakin todellisuudessa varmasti moni sortuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon.  

Budjettivalmistelut ovat käynnissä ympäri maata kuntien ja kaupunkien osalta. Jokaiselle lautakunnalle on etukäteen määritetty kaupunginhallituksen toimesta raamit, joihin virkamiesjohdon budjettiesityksen pitäisi osua. Tässä kohtaa päästääkin taas niihin ohjeisiin. Insinöörin aivoillani sanoisin, että ensin luetaan mitä siellä ohjeistuksessa sanotaan ja sitten aletaan miettiä miten siihen päästään. Tuntuu kuitenkin, että ainakin Raisiossa ollaan heitetty raamit roskakoriin ja lähdetty liikkeelle puhtaalta pöydältä. Sinänsä ihan mielenkiintoinen ajatus, mutta lopputulos ei taida kuitenkaan olla kenenkään edun mukainen. Jos talous näyttää jo valmiiksi alijäämäiseltä ei mielestäni ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä miettimään toimenpiteitä kurssin oikaisemiseksi.  

Jos lähtökohta kuitenkin kaupunginjohdossa ja lautakunnissa on, että palveluista tai niiden laadusta ei ainakaan voida tinkiä, niin mitä sitten tehdään. Omasta mielestäni on selvää, että kaupungin taloutta ei saada tasapainoon, ellei se kirpaise jossain ja pahasti. On väläytelty tietenkin veronkorotuksia, jopa muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta kukaan ei ole pystynyt lupaamaan, että tämä riittäisi. Näillä veronkorotuksilla ei välttämättä edes saada kasaan tarvittuja rahoja ja pahimmassa tapauksessa menetämme vielä ne veronmaksajat, joilta nämä rahat kuviteltiin vietävän. Toivoisin, että tämän verran ymmärrystä ja matematiikan taitoja löytyisi myös valtuuston vasemmalta laidalta. 

Palataanpa siis takaisin niihin sääntöihin. Jos kaupunginjohdolle ja virkamiehille annetaan budjettiraamit ja ohjeistetaan laatimaan lautakuntien ensi vuoden talousarvio näiden ohjeiden mukaan, ottaisin ne ohjeet heti alussa käteen ja perehtyisin niihin. Ei niitä ole kukaan omaksi ilokseen kirjoitellut tai toisten kiusaksi. Kaikkien raisiolaisten tulevaisuuden vuoksi toivon, että jokaisessa keskuksessa ja lautakunnassa mietitään tarkkaan mihin niitä rahoja ensi vuonna käytetään ja mistä voidaan tinkiä. Koska jostain on pakko luopua. Siinä vaiheessa, kun meitä päättäjiä ja virkamiehiä julkisesti ruoskitaan leikkauksista ja kuntalaisten palvelujen huonontamisesta, olemme todennäköisesti tehneet juuri oikein ja ajatelleet asioita pidemmälle. Kaikki päättäjät haluaisivat antaa ja jakaa hyvää kaikille, mutta kenenkään kassa ei ole pohjaton. Minä ainakin tulen olemaan se julma valtuutettu, joka ehdottaa leikkauksia ja kehtaa vielä väittää, että teen sen kaikkien meidän raisiolaisten hyvinvoinnin vuoksi. Toivottavasti meitä on muitakin! 

xxxxx